Yhteisistä reissuistamme jää parhaat muistot! Tänne keräämme matkakertomuksia ja kuvia matkojemme varrelta. Tervetuloa muistelemaan koettuja seikkailuja, iloista puheenporinaa ja hienoja kohteita, joissa olemme yhdessä vierailleet.
Matkakertomuksia
Iloinen 65 hengen joukkue aalloilla ja historian havinoissa – Eläkeliiton perinteinen sokkomatka hurmasi täysin
Elokuisena tiistaiaamuna kello löi kymmenen, kun Eläkeliiton Ylivieskan yhdistyksen iloinen 65 hengen joukkue suuntasi kohti VR:n uutta pysäkkiä. Ilmassa väreili iloista puheenporinaa ja kutkuttavaa jännitystä, sillä kyseessä oli salaperäinen sokkomatka – kenenkään muun kuin matkanjärjestäjien mielessä ei ollut etukäteen aavistustakaan siitä, mihin bussi meidät kuljettaisi!
Arvuuttelu alkoi kirjaimellisesti heti lähdössä. Luottokuskimme Esa Kivimaa osoittautui paitsi tosi miellyttäväksi kuljettajaksi, myös melkoiseksi veijariksi. Kun bussi hurahti liikkeelle ja keula osoitti Nivalasta kohti Sieviä, Esa päättikin sekoittaa matkalaisten suuntavaistoa oikein huolella. Kurvasimme nimittäin Nivalan keskustan kautta ja ajelimme siellä ristiin rastiin kierrellen! Tästä saatiin heti hyvät naurut ja arvailut käyntiin matkan alkajaisiksi.
Oma laiva ja talkoohenkeä Pyhäjärven aalloilla
Lopulta matkan ensimmäinen mysteeri ratkesi, kun bussi kaartoi rantaan ja meitä odotti kutsuva näky: koko Pyhäjärven risteilylaiva oli varattu vain meidän oman porukkamme käyttöön. Säähaltijakin oli puolellamme – vaikka ilma olisi saanut olla hieman lämpimämpi, saimme nauttia maisemista täysin kuivina ilman sateen ropinaa.
Bussimatka takana ja laiva odottaa – tästä alkaa hieno järvimatka!
Astutaan laivaan – risteily MS Ahdilla on alkamassa!
Laivakello odottaa soittoa ja matka on valmis alkamaan.
Kurkistus komentosillalle – matka jatkuu kapteenin varmassa ohjauksessa.
Tämä kaunis maisemakuva on otettu Pyhäjärven satamasta, laiturialueelta, josta MS Ahti -laivakin lähtee.
Matka jatkuu tyynellä järvellä pilvisestä säästä huolimatta.
Leppoisaa matkantekoa ja mukavaa jutustelua järvellä.
Laiva suuntasi aalloille ja kierteli järven upeissa maisemissa, muun muassa tunnetun Pietarsaari-nimisen saaren ympäri. Laivalla meitä odottivat maistuvat kahvit ja herkulliset lohivoileivät. Koska laivan alakansitila oli hieman pieni näin suurelle porukalle, tarvittiin ripeää talkoohenkeä. Niinpä me käärimme Isokosken Esan kanssa hihat ja jaoimme leivät sekä kahvikupit matkalaisille. Lämmin kiitos Esalle korvaamattomasta avusta – yhteistyöllä homma sujui kuin valssi! Puolentoista tunnin risteily sujui kuin siivillä Pyhäjärven upeita rantoja ja maisemia ihaillen ja kuulumisia vaihtaen.
Nyt on kahvin paikka! M/S Ahdin kyydissä tarjotut kahvit ja lohivoileivät maistuivat.
Takaisin maankamaralla! Retkiporukka nousemassa maihin MS Ahti -aluksesta upean risteilyn päätteeksi.
MS Ahti toi meidät takaisin satamaan – takana upea risteily Pyhäjärvellä.
Puolitoistatuntinen aalloilla teki tehtävänsä – laivasta poistutaan virkistyneinä ja valmiina päivän seuraaviin seikkailuihin.
Haapajärven oman sankarin mitaliloistoa ja teekannuja
Merituulen – tai tässä tapauksessa järvituulen – jälkeen maistui ruoka. Suuntasimme porukalla ABC:lle täyttämään vatsamme, ja hyvää ruoka olikin, sillä se näytti maistuvan kaikille viimeistä murua myöten. Mahan ollessa täynnä matka jatkui kohti seuraavaa yllätyskohdetta: Haapajärveä.
Kaupungintalolla meitä odotti jotain todella sykähdyttävää, kun pääsimme tutustumaan Mika Myllylän huikeaan mitalikokoelmaan. Oli hienoa päästä näkemään nämä arvokisojen mitalit juuri täällä paikan päällä, sillä mestarihiihtäjähän oli nimenomaan Haapajärven omia poikia ja urheilusankareita. Mitaliloistoa oli aivan valtava määrä! Suurimmalle osalle meistä kokoelma oli täysin uusi tuttavuus, joten ihasteltavaa ja menneiden talvien jännityshetkiä riitti muisteltavaksi pitkäksi aikaa.
Mestarihiihtäjä Mika Myllylä ja osa hänen huikeasta palkintokokoelmastaan, johon pääsimme tutustumaan Haapajärven kaupungintalolla.
Samalla kuulimme mielenkiintoisesta teekannunäyttelystä. Kaupunki on saanut lahjoituksena peräti 800 teekannua, jotka odottavat vielä pääsyä yleisön nähtäville – siinäpä syytä kerrakseen palata naapurikaupunkiin uudemmankin kerran.
Presidentillistä historiaa ja vaikuttavaa esittelyä kirkossa
Kaupungintalolta jatkoimme matkaa K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseoon. Suomen ensimmäisen presidentin tarina liippaa meitä ylivieskalaisia läheltä, sillä Ståhlberghan vietti lapsuuttaan muun muassa Alavieskassa, ennen kuin perhe muutti Haapajärvelle Ronkaalan pappilan pihapiiriin. Ståhlberg muistetaan vahvasta kiintymyksestään näihin maisemiin. Hän totesikin myöhemmin elämässään: ”Minulla on puolestani ensimmäiset lapsuudenmuistoni Haapajärveltä, eivätkä ne siteet katoa muualla vaeltaessani. Asiantuntevat oppaat kulkivat matkassamme sekä kaupungintalolla että museossa, ja heidän ansiostaan historian havina heräsi kunnolla eloon.
K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseosta Haapajärveltä
Museon kauniisti entisöity ruokasali
Tämäkin kuva on Ståhlbergin lapsuudenkotimuseosta, ja se esittää talon hienointa huonetta eli salia
1800-luvun säätyläiskodin makuuhuone kauniine tapetteineen ja puuhuonekaluineen
Tämäkin kuva palaa takaisin Ståhlbergin lapsuudenkotimuseon saliin, ja siinä näkyy huoneen upea historiallinen flyygeli (tarkemmin sanottuna klaveeri tai taffelipiano).
Kuvassa näkyy upea, suuri valkoinen kaakeliuuni koristeltuine suojuksineen, joka oli maaseutupappiloissa tärkeä lämmönlähde ja sisustuselementti.
Sokkomatkan viimeinen, juhlava pysähdyspaikka oli Haapajärven kirkko. Siellä meidät otti vastaan esittelijä, jolla paljastui olevan aivan poikkeuksellisen upea ja kantava lauluääni. Koska retkiporukkamme innostui pyytämään yhteistä virttä, kirkkosalissa kajahti yhteinen veisuu upeasti oppaan johdolla. Hetki oli hieno ja harras lopetus antoisalle päivälle.
Päivän kaunis loppuhuipennus koettiin Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa, jonka upea akustiikka hurmasi veisaajat täysin.
Takaisin kotikonnuilla Ylivieskassa olimme noin kello 17.30. Bussista purkautui väsynyttä mutta selvästi onnellista väkeä. Salaisuudet oli paljastettu, ja puheensorinasta sekä hymyistä päätellen tämä lähiseudun upeita aarteita esitellyt sokkomatka oli kaikille erittäin mieluinen yllätys.
Suuri ja lämmin kiitos taitavalle matkavastaavallemme Päivi Häivälälle upeasti sujuneista järjestelyistä, loistavalle kuskille leppoisasta kyydistä, avuliaille käsipareille tarjoiluavusta ja ennen kaikkea parhaalle mahdolliselle matkaseuralle!
Matkalla mukana olleet yhdistyksemme jäsen Erkki Jämsä sekä matkailutoimikunnassa toimiva Orvokki Turunen-Hemmilä tallensivat reissun upeat tunnelmat talteen näihin iloisiin valokuviin.